Dan Andersson sydämissämme

nyt kaikki on vain muisto,
satua eilisen.

Näin Dan Anderssonin runo “Muisto” päättyy

Dan Anderssonin muiston säilyttämiseksi Ludvikan kunta kunnioittaa runoilijaa katukuvassa olevilla kivirunoilla, joita on useissa paikoissa kaupungissa. Idea perustuu Hans Gleimarin aloitteeseen, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi. Valituista sitaateista vastaavat Dan Andersson -seura, Ludvikan kunta ja suuri yleisö.

Vaikka suurin osa Dan Anderssonin runoudesta ja proosasta sijoittuu Skattlösbergin, Finnmarkin ”pääkaupungin” yhteyteen, on Ludvikalla keskeinen rooli runoilijan elämässä. Vuonna 1913 Dan Andersson vuokrasi huoneen kaupungista ja kirjoitti vuokratulla kirjoituskoneellaan muutamia kaikkein merkittävimpiä kronikoitaan ja novelleitaan.

Ludvikassa hän meni naimisiin Olgansa kanssa. Ludvikassa hän vietti elämänsä viimeisen viikonlopun hyvien ystäviensä luona, ja Lyvikenin hautausmaalla Ludvikassa hän nukkuu nyt ikuista untaan.

Tervetuloa Dan Andersson -maahan!